Niin on aika vierinyt ja siihen on mahtunut paljon iloa ja vähän suruakin.. Jouduimme lopettamaan niskapojan, koska sillä oli paha purentavika ja sivuääni sydämessä, eläinlääkäri epäili kyseessä olevan kehityshäiriön, joten päädyimme raskain mielin päästämään pojan pois. Purentaa olisi pitänyt operoida ja nukutus olisi voinut olla riski sydämelle. Muutenkin noin pientä pentua olisi ollut kurja ruveta operoimaan ja hoitamaan heti elämän ensimetreillä... Hyvää matkaa pieni enkelipoika ❤.
Muut pennut saivat terveen paperit eläinlääkärintarkastuksessa, sirut laitettiin myös reippaille pennuille ja ne rekisteröitiin. Alla on kuvat nimien kera. Kaksi pentua on nyt muuttanut koteihinsa, poika lähtee reilun viikon kuluttua ja kaksi narttua jää ainakin joksikin aikaa kotiin kasvamaan. Pihalla riittää menoa ja meininkiä ja välillä sisälläkin :). Kivaluonteiset pennut ja Miisa jaksaa hoitaa ja leikittää jälkikasvuaan edelleen ja Helmeri on kunnostautunut hyvänä pentujen vahtina ja unikaverina, nukahtavat mielellään isäpapan suojiin.
Menoa ja meininkiä riittää. Ulkoillaan joka päivä useita kertoja ja pennut nauttivat kirpeästä pakkassäästä. Pentujen leikit ovat jo välillä rajuja ja selvittelevät keskenään lauman arvojärjestystä. Viihtyvät sisällä hyvin omassa aitauksessa, mutta pääsevät välillä juoksemaan ja leikkimään koko alakertaan. Kengät ja verhot saavat kyytiä ja pentuja pitää vahtia koko ajan etteivät keksi popsia mitään sopimatonta suuhunsa. Miisa ei halua enää nukkua pentujen kanssa, mutta päivisin käy imettämässä ja katsastamassa pennut monta kertaa, ulkona myös vahtii niitä herkeämättä. Helmeri tykkää myös hoitaa ja vahtia pentuja ja antaa niiden roikkua hännässä, mutta jos liian kovaa purevat, niin silloin komentaa nätisti jälkikasvuaan. Pentujen yksityiskuvat onnistuivat toisista pennuista paremmin kuin toisista, osa kuvista on myös epätarkkoja, pimeä vuodenaika on hankalaa kuvauksen kannalta.
Pennut neljän viikon iässä ulkoilemassa. Homma sujuu jo rutiinilla, koska aloitimme ulkoilun jo alle neljä viikkoisina, kun sää oli mukavan lämmin. Pennut jaksavat juosta hyvin pihalla ja yllättävän kauankin ikäisikseen. Liikunnallisia pentuja :).
Pennut ulkoilevat nyt pari kertaa päivässä ja syövät todella reippaasti kiinteää ruokaa. Vaihdoimme ruokamerkin Hill'sistä Royal Caniniin ja hyvin tuntuu uppoavan sekin :). On pentueissakin eroja, toiset tykkäisivät vaan elää maidolla ja toiset tarvitsevat jo aikaisemmin kunnon ruokaa. Nyt on alkanut myös pentujen reviirin laajennus, käppäilevät jo päivittäin myös olohuoneessa. Pihalta nostelen olohuoneeseen ja siitä sitten pentulaatikkoon, kun väsyvät. Isoimmat pennut ovat reippaimpia, mutta pienemmät tulevat kyllä perässä hetken ihmeteltyään uutta ympäristöä. Isoimmat pennut ovat myös luonteeltaan rämäpäitä ja pienemmät kiltimpiä, liekö syy kokoerossa eli että isommat jyräävät laumassa pienempiä vai onko vaan sattumaa. Kaikki ovat kuitenkin ihanan reippaita sammarin alkuja :). Ohessa muutama kuva harjatuista pennuista. Siihenkin puuhaan aletaan nyt totuttaa pentuja, kynnet on leikattu jo useamman kerran, kun kasvavat niin nopeasti. Ensimmäinen pesu ja föönaus on ensi viikolla.
Pennut alkavat olla jo enemmän hereillä ja haukkuvat toisilleen ja leikkivät pentulaatikossa. Joka aamu on pentu tai kaksi poissa laatikosta ja ovat varmaan masut pullollaan maitoa, kun ovat viettäneet yön mamman vieressä. Pepputyttö on edelleen isoin ja selkäpoika ja niskatyttö porukan pienimmät.
Yksi tyttöpentu on vapaana, tiedustelut 0408409549 tai jaahelmen@kolumbus.fi
Pennut alkavat muistuttaa jo oikeita koiria, silmät on auki kunnolla ja näkevät ja kuulevat. Tulevat kohti ja hakeutuvat lähelle ihmettelemään uusia hajuja ja makuja. Tai no hajut on tuttuja, koska selvästi tunnistavat jo minut, nyt lisänä alkaa toimia näkö ja kuulo ja alkavat maistella, miltä sormet maistuvat :). Kaikki liikkuvat jo neljällä jalalla, eivätkä möngi enää eteenpäin. Koirien kehitys on aina yhtä ihmeellistä ja nopeaa, hetki sitten olivat täysin omissa oloissa ja söivät ja nukkuivat ja nyt on otettu kunnon harppaus ja matka koiraksi pääsee kunnolla käyntiin. Ääntäkin pennuista jo lähtee, mutta vain silloin kun on nälkä tai mamma pyörähtää lähellä ihanan maidontuoksun kera, mutta meneekin pois... koiranpennun elämä on kovaa! Suurin tytöistä (ja nälkäisin) on tullut jo pois pentulaatikosta, siitä se lähtee pian muidenkin matka kohti suurta maailmaa.
Aika menee nopeasti ja pennut kasvavat vauhdilla. Silmät alkavat aueta ja nousevat vähitellen huojuvasti jaloilleen, pienimmät ja ketterimmät kävelevät jo paremmin, isommat keskittyvät vielä enemmän nukkumiseen, syömiseen ja kasvamiseen.
Helmerin ja Miisan pennut syntyivät 17.9. päivän aikana, kaksi urosta ja neljä narttua! Mamma ja pennut voivat hyvin!
Odotamme seuraavaa pentuetta syntyväksi syyskuun puolivälin jälkeen. Helmeri on vähän yli keskikoon oleva sopusuhtainen uros ja sillä on erinomainen luonne. Miisa on keskikokoinen narttu ja luonteeltaan se on erittäin ihmisrakas ja kuuliainen. Odotamme tulevista pennuista keskikokoisia, hyvin liikkuvia ja mukavaluonteisia koiria.
Miisa on ultrattu ja pentuja näkyi useita.
Yhdistelmän sukutaulu jalostustietokannassa: