17.12.2020 Danan pennut syntyivät

Danan ja Simon pennut syntyivät viikonloppuna pitkän odottelun jälkeen. Kaikki sujui hyvin ja mamma ja pennut voivat mainiosti :). Yksi uros ja neljä narttua syntyi nopeasti ja helposti. 

Lisätietoja ja kuvia tulossa pian pentueen omalle sivuille. 

Kaikilla pennuilla on jo kodit odottamassa! 

11.11.2020 Syksyn kuulumisia

Syksy on ollut kiireistä aikaa, niinkuin aina tuntuu olevan. Koirien kanssa on ollut rauhallista ja tasaista, paitsi tietysti ollaan odotettu malttamattomana uutisia Danan ultrasta. Ja olihan siellä useampi pentu näkyvissä :). Olisin ollut ihmeissäni, jos ei olisi ollut pentuja, kun astutus onnistui heti, kun Sonja pääsi Danan kanssa perille Simon luo! 

Nyt vaan odottelemme rauhassa h-hetkeä ja jos röntgenissä käymme, saamme tarkemman arvion pentujen määrästä. Ultrassa harvoin pystytään laskemaan pentuja tarkasti ja lukumäärä saattaa muuttua hyvinkin puoleen tai toiseen. Siksi eläinlääkärit harvoin edes yrittävät laskea tarkkaa määrää. Toki riippuu ultran tarkkuudesta ja kuvan laadustakin, miten pienokaiset masusta näkyvät!

Lisätietoja tulevasta pentueesta löytyy "Pentue 2020-21"- sivulta.

21.9.2020 Näyttelyitä

Pitkästä aikaa pääsimme muutamaan näyttelyyn kaiken kiireen keskeltä! Oli mukavaa nähdä tuttuja pitkästä aikaa ja toki pyörähtää kehässäkin. Erikoisnäyttelyyn en päässyt valitettavasti itse, vaikka tarkoitus oli alunperin ehdottomasti lähteä... Kiitos Helenalle ja Jounille sekä Rialle, jotka edustitte Jäähelmiä erkkarissa :). Hienoa olisi ollut olla paikalla itsekin!

Me pääsimme Porvooseen harjoittelemaan Stellan kanssa tauon jälkeen ja neiti olikin harjoituksen tarpeessa, seisominen kauempana esittäjästä oli unohtunut ja muutenkin maltti namien odottelussa ja kauniisti seisomisessa oli unholassa. Mutta loppua kohden alkoi jo sujua paremmin. Stellalla on tapa tökätä kuonolla namitaskua ja olen tässä loman aikana varmaan totellut sitä, kun nyt harrasti tökkimistä kehässäkin ja silloinhan koira on jo liian lähellä esittäjää :D. 

Seuraavissa näytelmissä Stella onnistui paremmin, oli selvästi kuviot jo vähän palailleet mökkihöperöitymisen jälkeen mieleen ja tilanne oli jo hieman parempi sekä esiintymisen, että tulosten suhteen! Turkkihan siltä irtosi koronatauon päätteeksi, kuten isältäänkin, tottakai eli vähillä jalkakarvoilla ja muutenkin sporttisina mentiin kehiin! Lahden ryhmiksessä saatiin viimeinen serti heti 2 vuoden ja 2 päivän iässä! Myös kasvattajaryhmämme oli hienosti ensimmäinen kolmesta ryhmästä! Kiitos Annelle ja Arille sekä Ruskan porukoille ja Elinalle, kun esitit Ruskan hienosti kasviksessa :). Seuraavana päivänä Hyvinkäällä Stella sijoittui edelleen avo-luokassa esiintyvänä narttujen voittajaksi ja vastakkaisen sukupuolen kauneimmaksi! Hieno päivä siis ja kannatti lähteä, vaikka meinasin jättää väliin, kun valioitui jo Lahdessa! Lisää näyttelyistä tulosten ja kuvien kera näyttelyt-sivulla! 

Arttulan Ådåtettu Rinssi ROP ja Jäähelmen Surprising Sweet Stella VSP Hyvinkäällä. Kuva Sirpa Laakso.

Arttulan Ådåtettu Rinssi ROP ja Jäähelmen Surprising Sweet Stella VSP Hyvinkäällä. Kuva Sirpa Laakso.

18.9.2020 Sijoituskotia etsitään

Etsitään aktiivista sijoituskotia 7kk narttupennulle pääkaupunkiseudulta ja lähialueelta! 

 Yhteydenotot Kirsi Korpua 0408409549, jaahelmen@kolumbus.fi

Useampia suru-uutisia!

Olen saanut vanhemmilta kasvattien omistajilta useamman suru-uutisen loppukesän aikana! 

Jäähelmen Dennis, Dennis 10.1.2010-19.7.2020

Jäähelmen Prince Of Snow, Peetu 14.1.2010-17.7.2020

Jäähelmen Claudia, Lilli 26.12.2007-10.9.2020

Lämmin osanotto kaikkien ihanien vanhusten perheille! Peetua näin vuosien saatossa eniten, kun herra saapui muutamia kertoja meille Helsingin näyttelyihin ja muutenkin nähtiin useammin. Jokaisen kasvatin menettäminen tuntuu surulliselta, vaikka en kaikkia vuosien saatossa olisikaan nähnyt niin usein. Omistajien suruun on helppo samaistua. Itsekin useampia vanhuksia jo viimeiselle matkalle saateltuani tiedän, miltä rakkaan ystävän menettäminen tuntuu!

20.8.2020 Loppukesän kuulumisia

Vielä ollaan saatu nauttia loppukesän helteistä ainakin täällä etelässä. Koirat tietysti nukkuvat mielellään päivällä, kun on kuumaa ja ilta on sitten leikin aikaa. Annoin niille vanhan käärmelelun, ajalta, kun lapset olivat pieniä ja sen kanssa koirat jaksoivat juosta ympäri pihaa ja välillä kiskoivat kovan ärinän kanssa aarrettaan. Kolme koiraa juoksi sama käärme suussa, se kävi jo urheilusuorituksesta, kun olivat tunnin riekkumisen jälkeen sen näköisiä kuin olisivat käyneet kunnon lenkillä. Käärme sen sijaan näytti tyhjältä ja kärsineeltä. Pihalta sai sitten myös kerätä muutaman pehmusteen, siinä tuli itsellekin reippailua vielä iltahämärissä, sen verran laajalle oli suht ison lelun pehmusteet levinneet :).

Mökille ei olla enää ehditty muiden kiireiden takia, mutta kuvia katsellessa tulee kesän mukavat retket saariin ja rannoille koirien kanssa mieleen. En tiedä kummassa paikassa koirat olisivat mieluummin, kotona vai mökillä, tuntuvat viihtyvän aina siellä missä milloinkin ovat, helppoja siis nämä sammarit! Olen kiinnittänyt kuitenkin muutamaan juttuun huomiota: kun lähdetään mökiltä, koirat eivät lähde niin innoissaan liikkeelle kuin jos mentäisiin lenkille. Auton kohdalla, vaikka ovet on kutsuvasti auki, yrittävät kaasuttaa ohi (kuin mentäisiin lenkille). Yleensä, kun auton ovet ovat auki, hyppäävät innolla kyytiin. Kummasti myös hidastelevat remmejä puettaessa ja askeleet eivät ole niin vetävät kuin lenkille tai varsinkin veneelle lähtiessä. Veneretkelle lähtö on aina yhtä hulinaa. Viimeistään kun kalareppu ja pelastusliivit otetaan esiin, on show pystyssä :). Sitten mennään rantaan sellaista kyytiä, että ei meinaa perässä pysyä. Kierrän aina pienen lenkin menomatkalla, että malttaisivat tehdä kaikki tarpeensa ennen matkaa. Kädet on koetuksella silloin ja mitä lähempänä rantaa ollaan, sen kovempaa mennään ja veneeseen pompataan kalliolta sellaista kyytiä, että hyvä kun itse pysyy vauhdissa mukana. Sitten lösähtävät alun maisemien katselun jälkeen kuka minnekin makaamaan ja nukkuvat välillä mielenkiintoisissa paikoissa, keulakannellakaan ei pelota, että keikahtaa veteen, vaikka vene keikkuu välillä kovaa. Stella tykkää nukkua kannella, takapuoli usein penkillä eli suht epämukavasti, mutta siitä näkee hyvin mihin mennään, ei tarvitse kuin raottaa silmiään välillä :).

Treffasimme jo toistamiseen Lorun pentujen kanssa, kun kesäaikana kaikki eivät päässeet ekoille treffeille. Tuttu paikka Nurmijärvi kk:n koirapuisto oli loistava paikka edelleen pentujen temmeltää. Nyt oli vähän enemmän porukkaa muutenkin liikkeellä, mutta menivät kohteliaasti toiselle puolelle pienempään aitaukseen, vaikka olisi kyllä sekaankin mahtunut. Kiitos vielä kaikille mukavasta tapaamisesta, otetaan taas uusiksi, kunhan lomat on kaikilla ohi!

Stella keulassa lempipaikallaan kesän veneretkellä.

Stella keulassa lempipaikallaan kesän veneretkellä.

Helmeri ja Snowy uimassa.

Helmeri ja Snowy uimassa.

Lorun pentuja tapaamisessa Nurmijärvellä. Vasemmalta: Tuisku, Ilo, Rambo, Halla-mummi, Loru-äiti ja Luka omistajineen :).

Lorun pentuja tapaamisessa Nurmijärvellä. Vasemmalta: Tuisku, Ilo, Rambo, Halla-mummi, Loru-äiti ja Luka omistajineen :).

5.8.2020 Uutta kotia etsitään

6v. mukava luonteinen ja aktiivinen narttu etsii uutta kotia! Lisätietoja puhelimitse tai sähköpostilla!

Kirsi Korpua

0408409549 tai jaahelmen@kolumbus.fi (jätä viesti, jos en pääse vastaamaan puhelimeen)

7.7.2020 Mökillä lomailua ja muita kuulumisia

Mökillä ollaan vietetty nyt pilvisempää ajanjaksoa, vaikka on väleihin mahtunut aurinkoakin. Hyvä niin, helteet muuttivatkin jo ympäristön kallioineen turhan kuumaksi, kun merikin oli yli 20 asteista ja yöt trooppisia, eikä pahemmin tuullut raikkaasti, niinkuin mökillä yleensä tuulee. Nyt on sitten tuullut senkin edestä, välillä suorastaan kylmästi ja puuskaisesti ja meri on pauhannut vaahtopäinä. Koirat tykkäävät, kun tuuli tuivertaa turkkia. Kumma kyllä, tykkäävät uida silti joka päivä jos vaan rantaan pääsevät. Välillä on pidettävä turkkien kuivattelutaukopäiviä ja koirat joutuvat olemaan aidatulla terassilla ja pääsevät ainoastaan remmilenkille. Pääsevät tietysti joka päivä muutenkin lenkille kolme kertaa ja lenkki päättyy aina rantaan uimaan ja riehumaan, kummallisesti kuumallakin kelillä virta lisääntyy, kun turkki kastuu. Lenkki helteessä ei tunnu silloin enää missään, kun hiki haihtuu uidessa :). Ei ole käynyt vielä aika yhtään pitkäksi, vaikka veneily ei ole ollut mahdollista kovan myrskyn takia, tulipahan pestyä kaikki ikkunat ja sitten piti kiinnitellä terassin lasituksia, kun meinasivat irrota myrskytuulessa! Hyvä, kun satuttiin olemaan paikalla! Mustikoiden kypsymistä pitää vielä hieman odotella, mutta on jo näkynyt sinisiä linnunkakkoja kallioilla eli ei kaukana enää ole sekään puuha...

Sain ihanan kuvan Sonjalta Danasta (Wish Of Love Orleansnow) Marketanpuistosta Espoosta. Danalle alkaa kasvaa jo turkki takaisin sopivasti, jos nyt päästäisiin vaikka johonkin näyttelyynkin alkusyksystä!  

Dana Espoon retkellä Marketanpuistossa. Kuva Soile Jalkanen.

Dana Espoon retkellä Marketanpuistossa. Kuva Soile Jalkanen.

Sanna ja Snowy.

Sanna ja Snowy.

Helmeri uimassa mökillä.

Helmeri uimassa mökillä.

2.7.2020 Helteistä selvitty!

Kesäkuun loppu varsinkin ja koko kuukausikin oli aika ajoin kuumaa ja helteistä keliä, koirille hieman hankalaa, kun lenkit oli pidettävä lyhyinä ja illalla myöhään olivat sitten virkeitä ja täynnä virtaa, kun olisi pitänyt asettua yöpuulle! Ilkeä omistaja antoi hetken juosta ja riehua pihalla ja sitten oli asetuttava nukkumaan, vastustelusta huolimatta! Snowy varsinkin, kun on pentu vielä, purnasi vastaan ja raapi ovea, että nyt pitäisi päästä touhuamaan, kun on päivä jo nukuttu :). Heinäkuu onkin alkanut ihan eri merkeissä, rankkasateita, ukkosia ja viileää keliä, ihanaa! Pitkät aamulenkit on jälleen mahdollisia, toki päivällä on lämmin, jos aurinko sattuu paistamaan. 

Olemme olleet helteillä paljon mökillä ja uineet, uineet ja vieä kerran uineet! Niin ihmiset kuin koiratkin :). Merivesi on lämmintä ja ei kunnolla edes viilennä, onneksi uima-altaaseen laskettu vesi on säilynyt pidempään viileänä, niin on päässyt välillä sinne vilvoittelemaan. Minähän tykkään lämpimästä ja aurinkoisesta kelistä, niin ei sinänsä hätää, vaikkakin nyt kuumeni kalliot ja terassit niin kuumiksi, että oli hakeuduttava minunkin välillä varjoon. Kukkia kasteltiin, kun nyt saatiin pitkästä aikaa juhannusreissulla kaivettua loputkin penkit heinän alta näkyviin. Onkin ollut viime vuodet niin kiireisiä, että mökillä vietetyt ajat on tehty ihan muuta kuin kaiveltu penkkejä. Koirat makoilivat terassilla ja katselivat meidän touhuja ihmeissään :). Terassilla uintien välissä kaivoivat hanan alla olevaa vesiämpäriä ja levittivät siitä vettä alustaksi, missä makoilla tai sitten vaan riitti, kun kasteli tassut. Ihanaa kesäelämää sekä koirilla, että meillä :). Melkein voisi sanoa, että kyllä tämä hikiset ja paahtavat koiranäyttelykentät voittaa, mutta puolensa kummassakin, pieni ikävä alkaa jo kehiinkiin olla :). Saattaa vaan koirat olla toista mieltä, kun otetaan näyttelyvehkeet esiin, eikä lähdetäkään mökille... kiva nähdä sitten, muistavatko siitä touhusta enää mitään ja miten tauko on vaikuttanut :). Ainakin niin, että koko kevään ja alkukesän päällä komeilleet näyttelyturkit alkavat uhkaavasti huveta, tottakai!!! Nyt koittaa pian kahden viikon oikea loma, tähän asti ollaan vaan vietetty pidempiä viikonloppuja ja juhannusviikko mökillä ja minä olen ollut koirien kanssa enemmänkin kevään ja alkukesän aikana mökkeilemässä, ihanaa kyllä ollut, kun kerrankin on ollut aikaa olla paljon mökillä! Syksyllä on sitten taas akut täynnä virta, tiedä vielä mitä puuhaa keksitäänkään syksyksi :).

Hyvää Juhannusta!

12.6.2020 Treffit lähiporukalla

Keksittiin treffata pentujen kanssa pienemmällä porukalla Nurmijärvi kk:n koirapuistossa. Aika lyhyellä varoitusajalla tuli ja kaikille lähellä asuvillekaan ei sopinut, mutta tarkoitus on ottaa uusiksi koirapuistoilu lähiaikoina ja vähän aiemmin suunniteltuna :). Paikalla olivat nyt Lorun pentueesta Lappi, Luka, Rambo ja Ilo ja sitten meillä asustava Snowy (Zeron tyttö), joka on 3 viikkoa vanhempi ja kiusasi jo täällä pentulaatikossa taapertavia pentuja. Kokoero oli kadonnut ja pennut painivat tasaväkisesti. Selvästi muistivat toisensa ja alun hämmennyksen jälkeen paini ja ralli sujuivat. Paikalla oli myös Lapin "isoveli" Äijä ja Rambon "isoveli" Bumba ja Lorun sisko Alma. Kiva oli nähdä kaikkia ja otetaan pian uusiksi! Pennut saivat ihmetellä eri rotuisiakin koiria aidan läpi ja ihana malamuutti-tyttö uskaltautui puistoonkin sammarilauman sekaan ja olipa mukava nähdä, että tulivat hyvin toimeen kaikki! Jostain syystä minulla on ollut käsitys, että Malamuutit ovat kovin sisäänpäin lämpiäviä ja eivät siedä toisia koiria kovin hyvin! Kiva oli nähdä näin mukavaa rodun edustajaa! Äijä taisi menettää sydämensä kokonaan tälle ihanalle neidille :).

Pennut jaksoivat peuhata, varmaan uni maistui kaikille :).

Pennut jaksoivat peuhata, varmaan uni maistui kaikille :).

Lappi, Snowy ja Rambo ja joku takana :).

Lappi, Snowy ja Rambo ja joku takana :).

Luka ottaa rennosti, pennut viihtyivät puiden varjossa hyvin, tuuli myös mukavasti, vaikka ilma oli aika lämmin. Bumba keskellä.

Luka ottaa rennosti, pennut viihtyivät puiden varjossa hyvin, tuuli myös mukavasti, vaikka ilma oli aika lämmin. Bumba keskellä.

Bumba ja pennut.

Bumba ja pennut.

Alun riehumisen jälkeen ensimmäinen lepotauko, Ilo puuttuu kuvasta. Vasemmalta Lappi, Luka, Rambo ja Snowy.

Alun riehumisen jälkeen ensimmäinen lepotauko, Ilo puuttuu kuvasta. Vasemmalta Lappi, Luka, Rambo ja Snowy.

Alma :).

Alma :).

Bumba :).

Bumba :).

Äijän uusi ihastus :).

Äijän uusi ihastus :).

9.6.2020 Alkukesän kuulumisia

Koronakevät meni ja nyt on jo vähitellen siirrytty normaalimpaan aikaan, paitsi koiranäyttelyiden suhteen... katsotaan, milloin päästään jatkamaan siitä mihin alkuvuodesta jäätiin :). Ei ehkä tänä vuonna kuitenkaan, veikkaisin, vaikka näyttelyitä syksyyn on siirrettykin. Ehkä ihan pienimmät näyttelyt voidaan pitää, mutta isojen hallinäyttelyiden toteutumista epäilen suuresti! 

Meillä pentujen jälkeen puuhaa ja tapahtumia on riittänyt viime päivityksen suru-uutisista vähän iloisempiinkin tapahtumiin. Meille kotiutui pääsiäisen tienoilla tuore Zeron jälkeläinen Funny Fabric-pentueesta. Neiti on sopeutunut meidän laumaan hyvin, tuntuu palvovan kaikkia aikuisia ja Miisa jostain syystä on sen lempikoira, Miisa, joka välittää pennuista kaikista vähiten. Ihmeellistä kuitenkin on se, että se hyväksyy Snowyn, yleensä on hyväksynyt vain ja ainoastaan omat lapsensa. Ehkä Snowy on supattanut sille, että olen sinun enosi lapsi, ole minulle kiltti :). Kovasti Snowy Miisaa miellyttää, suupielet pitää nuolla ja kiemurrella edessä joka kerta kun kohtaavat. Snowy on asettunut Stellan ja Helmerin laumaan, ainakin toistaiseksi. Voi olla, että Miisa saa siitä vielä kaverin seurakseen, mene ja tiedä. Nyt se on on ollut toistaiseksi yöt yksin, kun Zero ja Lumi ovat poissa. Päivällä tietysti ulkoillaan isommalla porukalla, niin Miisa saa nauttia koiraseurastakin. 

Takaisin Snowyyn, joka on siis Zeron lapsi. Zerosta tuli isä vielä vanhoilla päivillä ja silloin jouluaaton aattona, kun pentue sai alkunsa, en olisi uskonut, että muutaman kuukauden kuluttua Zero olisi poissa! Zeron lähtö vaikutti siihen, että halusin ehdottomasti Snowyn itselleni ja toivon, että se kasvaa isänsä suvun kaltaiseksi sen verran, että muistuttaa meidän vanhuksista jatkossakin, nyt näen siinä paljon tuttuja piirteitä ja tapoja. Toki jotain vierastakin, onhan emän puoli minulle ihan vieras. Ihana tyyppi joka tapauksessa ja odotan innolla, mitä siitä kasvaa :). 

Snowy, Funny Fabric Frozen Icepearl, noin 3kk.

Snowy, Funny Fabric Frozen Icepearl, noin 3kk.

4.6.2020 Lumi ja Zero 28.12.2007-21.4.2020

Todella surullisissa merkeissä vietimme huhtikuun loppupuolta, kun jouduimme luopumaan rakkaista vanhuksistamme, Lumista, Jäähelmen Snow White ja Zerosta, Jäähelmen Snow Star. Molemmilla oli ollut jo vaivoja puolisen vuotta ja päätimme Lumin takapään huononnuttua entisestään päästää molemmat pois. Vierekkäin saivat nukahtaa tutun eläinlääkärin lattialle, missä olivat saaneet jo ensimmäiset penturokotteensa ja käyneet koko pentueen voimin pentutarkastuksessa yli 12 vuotta sitten. Zerolla oli ollut aika ajoin kivuliaita vatsakipukohtauksia, joille ei löytynyt selitystä, mutta laihtui vähitellen ja kunto huononi... Molempien kohdalla paras palvelus oli päästää pois, vaikka vaikeaa se olikin! Hyvää matkaa Lumi ja Zero!

21.3.2020 Danan kuvat

Sonja kävi Danan, Wish Of Love Orleansnow kanssa kuvauksissa. Kiitos Sonja ihanista 2v. kuvista! 

Wish Of Love Orleansnow, Dana 2v. Kuva Sarianna Seppä.

Wish Of Love Orleansnow, Dana 2v. Kuva Sarianna Seppä.

Dana 2v. Kuva Sarianna Seppä.

Dana 2v. Kuva Sarianna Seppä.

15.3.2020 Easy-pentue 6 vuotta

Onnea kaikille Easypentuelaisille 6v. synttäripäivänä!

11.3.2020 Pentuja ja synttäreitä

11.3.  Jäähelmen T-pentueen 11v. synttärit!

Paljon onnea kaikille tytöille ja olisi kiva kuulla kuulumisia, miten kaikilla menee! Wappu ei ihan ehtinyt viettää 11v. synttäreitä, vaan lähti juuri kuukautta ennen...

Samaan aikaan meille syntyi pentue Lorulle ja Jukulle! Kuvia ja kuulumisia pentueesta on pentuja 2020 sivulla! Loru ja pennut voivat hyvin ja synnytys sujui hienosti ilman ongelmia!

Myös meidän oma Bonzo, Jäähelmen Baltic Breeze juhli synttäreitä muutama päivä sitten, 8.3. ja Bonzo saavutti veteraaniiän eli on nyt 8v. Veteraanikehiin leikkisä vanhus pääsee kevään aikana! Bonzon sisko ja veli, Peppi ja Beni saavat lämpimät ajatukset sateenkaarisillalle!

29.2.2020 Stella Vuoden pentu 2019

Sain rotujärjestöltä viestiä, että Stella, Jäähelmen Surprising Sweet Stella, on Vuoden pentu! Hyvä Stella 🤩.

Oli iloinen yllätys, että Stella oli vuoden pentu, vaikka ei päässyt ikänsä puolesta enää erkkarissa pentuihin ja pentukehissä ei ole ollut viime aikoina pahemmin ruuhkaa eli kilpailua on ollut vähänlaisesti. Pisteethän riippuvat sitten taas siitä, miten monta pentua sattuu olemaan paikalla ja mikä on oma sijoitus. Stella kävi aika monessa pentuluokassa pyörähtämässä ja välillä oli yksin, välillä kaksin ja sitten oli jossain kisassa muutama pentu. Erkkarin yli kymmeneen pentuun verrattuna kuitenkin kilpailua oli tosi vähän ja siksi vuoden pentu olikin suuri yllätys.

Ollen myös iloinen siitä, että Stella on palkittu pentuluokissa eri tuomareiden taholta aina kunniapalkinnolla ja se on ollut joka kerta rotunsa paras pentu! Stella onkin mukavan tasapainoinen narttu ja liikkuu hyvin. Esiintymistä ollaan käyty harjoittelemassa, missäs muualla kuin näyttelyissä ja onhan neiti kehittynyt ekoista kisoista siinäkin. Ei enää kyllästy ihan niin nopeasti ja päätä lähteä "kävelemään" kehästä, vaikka saattaa se vieläkin kyllästyä, nuori koira kun on edelleen ja ilmeisesti liian fiksu vaan juoksemaan ympyrää ja seisomaan paikoillaan. Ei ainakaan jännitystä puutu näyttelyistä Stellan kanssa😀.

Kotona Stellan lempipuuhaa on pallot ja niillä leikkiminen, joko yksin tai ihmisen kanssa ja on kova noutamaan palloa. Palloksi kelpaa vaan tietynlainen ja kokoinen vinkupallo, sen kanssa juoksee pihalla ja vinguttaa sitä ja heittelee itselleen tai tuo minulle, että saisi noutaa. Leikki on sitä kivempi mitä enemmän koiria on mukana juoksemassa, muut vaan kyllästyvät pian koska Stella saa pallon aina, koska osaa seurata palloa parhaiten ja ottaa pompuista kiinni. Sisällä tekee samaa eli vinguttaa, pompottaa ja heittelee ilmaan ja ottaa koppeja tai noutaa palloa. Jos pallo menee sohvan alle, eikä ylety siihen tassulla, käy kyljelleen että yltää paremmin ja usein pallo tuleekin toiselta puolelta esiin ja Stella on salamana hakenut sen, ennenkuin muut edes tajuavat, mitä tapahtui. Sillä on muutenkin selkeästi ongelmanratkaisukykyä ihan eri tavalla kuin muilla koirilla, jotka tuijottavat, kaapivat ja haukkuvat yhdessä kohdassa, jos lelu on sohvan tai hyllyn alla ja odottavat että joku tulee antamaan sen sieltä. Kukaan muu näistä blondeista ei tajua kiertää toiselle puolelle kokeilemaan, josko lelu olisi sieltä käsin lähempänä tai käydä kyljelleen kaivamaan, niin ylettyisi paremmin 😀. 

Stella toivottaa kaikille hyvää kevättä ja jatkaa enemmän tai vähemmän aktiivisesti näyttelytreenejä eli nähdään näyttelyissä!

Vuoden pentu, Jäähelmen Surprising Sweet Stella 7kk. Kuva Sanna Korpua.

Vuoden pentu, Jäähelmen Surprising Sweet Stella 7kk. Kuva Sanna Korpua.

Stella. Kuva Sanna Korpua

Stella. Kuva Sanna Korpua

12.2.2020 Suru-uutisia

Sain Wapun omistajalta viestin, että Wappu, Jäähelmen True Blue, oli pitänyt lopettaa kroonisen virtsatulehduksen ja virtsakivien takia. Nämä vaivasivat Wappua jo aiemminkin ja vaivojen uusiuduttua oli oikein päästää Wappu ajoissa pois, ettei kärsimykset olisi käyneet liian koviksi. Wapulla todettiin myös diabetes jokin aika sitten. 

Voimia koko perheelle suruun ja kiitos Wapun hyvästä hoidosta loppuun asti! Paras palvelus rakkaalle lemmikille on päästää se ajoissa pois!

Jäähelmen True Blue, Wappu 11.3.2009-10.2.2020.

Jäähelmen True Blue, Wappu 11.3.2009-10.2.2020.

15.1.2020 Tammikuun synttäreitä!

10.1.2020 Jäähelmen D-pentue 10 vuotta 

14.1.2020 Jäähelmen P-pentue 10 vuotta

Onnea kaikille täydestä kympistä 🤩

13.1.2020 Jäähelmen Sound-pentue 5 vuotta

15.1.2020 Jäähelmen One And Only Lucky Ticket, Konsta 1 vuotta

Onnea 5-vuotiaille ja 1-vuotiaalle Konstalle 🤩

26.1.2020 Jäähelmen W-pentue 8 vuotta

Onnea viralliseen veteraani-ikään ehtineille Hallalle, Willylle, Lumolle ja Lucalle 🤩

14.1.2020 Vuoden alun tapahtumia

Vuosi vaihtui meillä perinteiseen tapaan ensin perheen kanssa joulua viettämällä ja sitten koirien kanssa uutta vuotta vastaanottaessa. Onneksi kukaan meidän koirista ei pelkää kovasti paukkuja, toki ihmettelevät räiskettä, eikä illalla koirat päässeetkään yksin ulos, pikaisesti pihalla pissatettiin ja muuten oltiin sisällä ja leikittiin sisäleikkejä :). Se onkin joka vuosi mielenkiintoista puuhaa koirille, jotka ovat yleensä tottuneet menemään sisään ja ulos oikeastaan aina kun haluavat ja osa meidän koirista viihtyykin terassilla makoilemassa paremmin kuin sisällä. Viileässä uni tulee osalle koirista paremmin kuin sisällä. Mutta uuden vuoden räiskeen vuoksi saivat kaikki olla sisällä ja pyörivät välillä ihmeissään, kun me ihmiset mentiin ulos ja koirat jäivätkin sisälle, outoa toimintaa, ajattelivat varmasti :). 

Ulkoilua harrastettiin joululomalla paljon, vaikka kelit nyt ovat olleet koko pitkän syksyn, mitä ovat. Ei oikein erota, onko nyt lokakuu vai tammikuu! Ehkä sitten saadaan nauttia vielä toukokuussa lumisateista ja kylmästä vai onko todella niin, että talvi ei tänä vuonna tulisikaan tai olisi minitalvi, se jää nähtäväksi! Lunta ei monen koiran omistajana kaipaa, koska lenkkeily on miellyttävämpää pitävällä pohjalla, liukkaus tuo omat haasteet koirien liikkuttamiseen, mutta kuiva keli olisi suotavaa, ettei koko kotia kuorruttaisi hetkessä ruskea muta ja koirien pesua saisi harrastaa pari kertaa kuussa, jos haluaisi sammareiden turkkien hohtavan valkoisina ja puhtaina.

Onneksi on kuitenkin aina iso piha, missä koiria on helppo juoksuttaa lenkkeilyn lisäksi, jos on ihan pääkallokeli, kun tykkäävät juosta lelun kanssa ralllia keskenään ja varsinkin jos on ihminen kirittämässä ja huolehtimassa, että lelu ei ole aina samalla koiralla, niin vauhti senkun paranee :). Stella on kunnon pallofani ja sillä onkin lempipallo, mistä ei haluaisi luopua millään ja silloin on vauhti kovaa, jos muutkin päättävät haluta sen. Useimmiten muut luovuttavat aika nopeasti, koska Stella on tosi hyvä ottamaan pomppivan pallon kiinni ja juoksunkin voittaa aina silloin kun pallo lentää, muuten ei vaikuta niin nopeasti kiihtyvältä kuin pienemmät koirat, Hippu on ihan ehdoton starteissa, pieni pikajuoksija :). Hippu varmaan tietää, ettei pärjää pallokisassa Stellan kanssa, niin ei viitsi ottaa selvästi tosissaan tai sitten ei niin paljoa perusta sen suuhun ehkä vähän isosta pallosta, josta lähtee kamala ääni :).

Penturintamalla saattaa kevään mittaan tapahtua, mutta siitä omalla sivullaan lisää, jos on jotain tiedottamista :).

Yritän myös aktivoitua kotisivujen päivittämisessä, viime vuosi oli ihan huippuhuono siinä suhteessa ja moni tärkeä ja ihana asia jäi laittamatta sivuille omien kiireiden takia! Toivon sen suhteen tästä vuodesta myös parempaa!

4.1.2020 Jäähelmen Baltic Boy Of Apollo, Beni

Sain Benin omistajalta suru-uutisia, Beni piti lopettaa ärhäkän luusyövän takia. Olen todella pahoillani ja järkyttynyt uutisesta :(. Voimia omistajalle ja kaikille, jotka jäivät kaipaamaan Benin ihanaa persoonaa! 

Jaa tämä sivu